KIITOS!
Kiitos kaikille. Läpi mentiin. Olen riemuissani. En voi kuin kiittää nöyrästi.
Ottakaa hihasta kiinni kylillä!
Totuuden hetki
Nyt alkaa se viimeinen loppusuora ja totuus on äänestäjien käsissä. Jännittää, mutta odotus on enää iltaan asti.
Sanotaan ettei uutena ensi yrittämällä pääse. Sen näkee tänään illalla.
Nyt kaikki loput HERÄTYS ja äänestämään!
Vanhukset
Vanhusten tulevaisuus pelottaa
23.10. 10:07
Haluan olla kehittämässä vanhustenhuoltoa. Pelottaa vanhusten tulevaisuus. Miten se järjestyy, jos laitospaikkoja vähennetään?
Tottakai vanhuksen on hyvä olla kotona niin kauan kuin toimintakyky on tallessa. Mutta entä sitten kun ei enää pärjää? Onko vanhuksen turvallisuus kotona taattu?
Väestö ikääntyy. Täällä Mäntyharjulla vanhuksia jonottaa laitoksiin juuri siksi, kun he eivät pärjää kotona.
Aina ollaan olevinaan tehokkaita ja säästetään, mutta mitä jos tilanne räjähtää käsiin. Kuka tietää?
Omaishoitajille on taattava mahdollisuus hoitaa omaistaan kotona ja myös pidettävä huoli, että omainen saa lakisääteisen oman vapaansa. Entä omaisten jaksaminen? Paljon on mietittävää.
Kuka pitää vanhuksien puolta? Heitä pitää kunnioittaa ja muistaa ajatella omalle kohdalle heidän tilanteensa.
Haluaako kukaan joutua kotiin tai laitokseen niin, että hoitajilla on alituinen kiire?
Pyöräytetään sängyssä toiseen suuntaan ja toiseen suuntaan, vaihdetaan vaippa ja mennään taas. Vanhukset sullottuna ahtaisiin huoneisiin, niin, että huoneissa on kaksi vanhusta ja hyvä kun huoneeseen mahtuu.
Ei mitään intimiteettisuojaakaan välissä. Otetaan ylimääräisiä hoitoon, kun muutkin ottavat, niin meidänkin täytyy. Eli mitoitukset eivät pidä paikkaansa, ja kun muut joustaa, meidänkin täytyy.
Kukaan ei vie vanhuksia ulos, ei ehdi. Omaiset eivät käy monellakaan usein. Vaaditaan vapaaehtoisia toimimaan ja omaisia, mutta olisiko kunnan myös mietittävä supistuksiaan, ettei vaan leikattaisi väärästä kohdasta? Kunnan kuuluu huolehtia vanhuksista loppuun asti.
Haluatko sinä vanhainkotiin, josta ei ole ulospääsyä? Kun joudut sinne, saattaa olla, että kerran vuodessa tuuli tuivertaa tukkaasi ja kuulet linnunlaulun.
Tanja Hartonen-Pulkka
kuntavaaliehdokas (sd.)
Mäntyharju
Loppukiri
On tämä uutta ja erilaista. Olen jakanut mainoksia polkupyörällä ja takapuolikin kastui märässä satulassa ja oli sellainen läikkä…
Uuden yrittäjän on pakko yrittää mainostaa, vaikka tutut tietävät millainen olen. Sanon suoraan ja toimin!
Olen tosissani yrittämässä valtuustoon uutena vaikuttamaan. Parhaani yritän ja jos en pääse, tiedän ainakin tehneeni parhaani. Kiitän jo etukäteen teitä, ketkä luotatte ja uskotte minuun.
Huomaa ympäristössäänkin muutoksia jo nyt. Toiset vilpittömästi ovat innoissaan ehdokkuudestani. On ihanaa nähdä, että joku on yhtä innoissaan kuin minä. On myös ihmisiä, jotka eivät ole tietääkseenkään. Eivät edes jotkut tutut kysele yhtään mitään aiheesta.
Joittenkin kasvoilta paistaa jopa paheksunta.
Kiitos äiti ja Marko, jotka olette myös jakaneet vaalimainoksiani ja kiitos myös muutenkin kaikesta tuesta, keiltä olen tukea saanut ja heille, jotka ovat luvanneet jo minua äänestää.
Vaalitentissä käyty lukiolla, joka oli suunnattu 9-luokkalaisille ja lukiolaisille. Oli tiukkojakin kysymyksiä. Jännitti sinne meno jo edellisenä iltana, mutta jännitys alkoi pikkuhiljaa kadota kuitenkin siinä kysymysten lomassa. Taas kokemuksen rikkaampi.
Muistakaa äänestää!
Kauhajoki mielessä ja se tuska
Aamulla herätessäni huomasin pohtivani samaa asiaa. Kynttilä oli ulkona jo hiipunut, mutta se suru ja tuska omaisten muistista ei katoa.
Etsitään syyllisiä, puhutaan aselain tiukentamisesta.
Syyllisen hakeminen on turhaa tilanteessa, joka on jo tehty. Tekijä ei ole kertomassa motiivejaan. Vaikkakin, olipa se mikä tahansa se syy, ei mikää syy ole tappaa viattomia toisia osapuolia.
Maailma muuttuu. Nyt jos koskaan olisi korostettava ennaltaehkäisyä kouluissa, jo ala-asteella havaita ongelmat ajoissa.
Vaikka, jos alamme kyttäämään ympärillä olijoita, aina joku on se häirikkö ja hiljainen. Eikä heistä tule tappajaa.
Se voi olla kuka vain. Ei sitä huomaa päälle. Ainahan jälkeenpäin kerrotaan: ”Se oli sellainen mukava, ja hiljainen, ei olisi uskonut…”
Voiko kaikkea kuitenkaan havaita ajoissa. Vaikea on aina ammattilaistenkaan tietää.
Nämä ovat hyvin vaikeita asioita käsittää.
Voimia edelleen perheille ja ystäville, jotka kantavat tätä suurta taakkaa.
Todellakin maailma muuttuu ja me sen mukana.
Pitää olla valmis uusiin haasteisiin ja suunnata katseensa lapsiin, lapsiperheisiin, nuoriin. Kuunnella mitä he haluavat.
Surun päivä
Järkytys. Se oli ensimmäinen reaktio. Kylmät väreet nostivat ihon kananlihalle. Jokelan tapaus vielä tuoreena muistissa.
Osanottoni kaikille uhrien omaisille, ystäville.
Ei voi kuin olla hiljaa.
Kynttilä palaa ulkona muistona heille.
Voimia surun keskelle.
Arvostetaan kauneutta
Muistetaan kuitenkin se, että Mäntyharju on kaunis paikka asua ja elää. Täällä voi harrastaa vaikka mitä urheilua. Täällä voi retkeillä luonnon helmassa. Tämä ei ole mikään asvaltti-betoniviidakko.
Miten ihanan rauhallista ja kiireetöntä elämää. Kuulemme linnunlaulun omalta kotipihaltamme.
Arvostakaamme sitä meillä on.
Hoitohenkilökunnan sijaispula
Puhutaan puuttuvista lääkäreistä ja kaikesta muusta, mutta ei nosteta esille huutavaa hoitohenkilökunnan sijaispulaa Mäntyharjun kunnassa.
Sairaslomalle jäädessä hoitaja potee huonoa omaatuntoa siitä, että joutuu jäämään pois töistä. Tietää, ettei sijaista saa. Sijaisia ei kerrassaan ole missään. Sairastapauksen vastaanottava hoitaja vastaanottaa puhelun sairastumisesta ja on pois vahvuudesta soittaessaan sijaislistaa läpi (listassa parikymmentä vaihtoehtoa) ja kun ketään ei saa, niin käydään työlistaa läpi, kuka jää. Soitellaan hoitajille ketkä ovat vapaalla ja kysellään aamuvuorolaisilta, että jäisikö joku iltaan asti.
Hoitajat tekevät tuplavuoroa 7.00-20.00 paikkaamassa tilannetta. Vapaapäivät menee alta pois, koska ne työt on tehtävä. Kun et suostu, tulee huono omatunto siitäkin, vaikka ei saisi.
Olemme kuitenkin hoitajia, joilla sydän paikallaan ja haluamme hoitaa vanhukset. Viime kesä oli rankka, kun hoitajilla oli lomia ja sairaslomia. Juuri ja juuri selvittiin. Onneksi se kesä on takanapäin.
Kukaan ei varmaan omaisista ja kunnan yläkerrasta tiedosta tilannetta, kun ikään kuin hoitajavajausta ei papereissa näy, kun me teemme silti sen työn.
Hoitajat palavat loppuun. Kukaan ei tiedä milloin ollaan töissä ja milloin ei.
Pysyykö hoidon laatu hyvänä? Onko potilasturvallista, että hoitaja tekee pitkää päivää?
Mistä saadaan sijaisia? Eikö tilanteelle voisi tehdä jotain. Jatkuvasti sijaispula, eikö kuntaan voisi perustaa hoitajan toimea/toimia vakituiseksi, joka paikkaisi sairastapauksia kunnassa?
Varajärjestelmä?
Meillä on se kuuluisa omakin elämä. Oma perhe ja harrastukset kotona odottamassa. Kun työ ja perhe-elämä pysyvät tasapainossa, työnteko on mukavaa.
Työ on muutenkin psyykkisesti ja fyysisesti raskasta ja pitää olla kaiken aikaa mukana työssään sydämellä. Täytyy huomata kaikki voinnin muutokset, jaksaa ja kannustaa vanhuksia omatoimisuuteen ja olla mukana tukemassa omaisia.
Ajatelkaa mitä voisi seurata henkilökunnan väsymyksestä. Hoidosta ja sen laadusta ei voi, eikä saa tinkiä!
Väsymyskin ajaa hoitajan sairaslomalle.
Sairaslomalle jäädessä hoitaja potee huonoa omaatuntoa siitä, että joutuu jäämään pois töistä. Tietää, ettei sijaista saa. Sijaisia ei kerrassaan ole missään. Sairastapauksen vastaanottava hoitaja vastaanottaa puhelun sairastumisesta ja on pois vahvuudesta soittaessaan sijaislistaa läpi (listassa parikymmentä vaihtoehtoa) ja kun ketään ei saa, niin käydään työlistaa läpi, kuka jää. Soitellaan hoitajille ketkä ovat vapaalla ja kysellään aamuvuorolaisilta, että jäisikö joku iltaan asti.
Hoitajat tekevät tuplavuoroa 7.00-20.00 paikkaamassa tilannetta. Vapaapäivät menee alta pois, koska ne työt on tehtävä. Kun et suostu, tulee huono omatunto siitäkin, vaikka ei saisi.
Olemme kuitenkin hoitajia, joilla sydän paikallaan ja haluamme hoitaa vanhukset. Viime kesä oli rankka, kun hoitajilla oli lomia ja sairaslomia. Juuri ja juuri selvittiin. Onneksi se kesä on takanapäin.
Kukaan ei varmaan omaisista ja kunnan yläkerrasta tiedosta tilannetta, kun ikään kuin hoitajavajausta ei papereissa näy, kun me teemme silti sen työn.
Hoitajat palavat loppuun. Kukaan ei tiedä milloin ollaan töissä ja milloin ei.
Pysyykö hoidon laatu hyvänä? Onko potilasturvallista, että hoitaja tekee pitkää päivää?
Mistä saadaan sijaisia? Eikö tilanteelle voisi tehdä jotain. Jatkuvasti sijaispula, eikö kuntaan voisi perustaa hoitajan toimea/toimia vakituiseksi, joka paikkaisi sairastapauksia kunnassa?
Varajärjestelmä?
Meillä on se kuuluisa omakin elämä. Oma perhe ja harrastukset kotona odottamassa. Kun työ ja perhe-elämä pysyvät tasapainossa, työnteko on mukavaa.
Työ on muutenkin psyykkisesti ja fyysisesti raskasta ja pitää olla kaiken aikaa mukana työssään sydämellä. Täytyy huomata kaikki voinnin muutokset, jaksaa ja kannustaa vanhuksia omatoimisuuteen ja olla mukana tukemassa omaisia.
Ajatelkaa mitä voisi seurata henkilökunnan väsymyksestä. Hoidosta ja sen laadusta ei voi, eikä saa tinkiä!
Väsymyskin ajaa hoitajan sairaslomalle.
Perhepäivähoitajat
Mäntyharjun kunta voisi olla edelläkävijä ja korottaa roimasti perhepäivähoitajien palkkoja. He ovat jääneet todelliseen palkkakuoppaan! He tekevät tärkeää työtä meidän lapsiemme hyväksi ja he ansaitsevat sen palkan mikä heille kuuluu. Tietysti koulutus on otettava palkassa huomioon.
Tälläisen kirjeen olen toimittanut ko.päivänä kunnalle useaan eri paikkaan ja jopa ministeriöön. Mutta… kukaan ei tee asialle mitään.
17.3.2008
Perhepäivähoitajien tämänhetkinen/ ikuinen ongelma
Minuun on otettu yhteyttä työntekijöitten itsensä taholta ja onhan se yleisesti tiedossa muutenkin, että perhepäivähoitajat ovat jääneet palkkakuoppaan. Muitakin epäkohtia on kuten
*) Lelujen huonokuntoisuus ( perhepäivähoitajat käyttävät leikeissä omien lastensa leluja) Ja kuitenkin kunnan olisi huolehdittava, että jos lelulainaamo on kunnalla olemassa, lelutkin olisivat vähintäänkin käyttökelpoisia.
*)Työajat ovat pitkiä ja viikottaiseksi työajaksi on sovittu 43 tuntia 15 minuuttia ja tasausjakso Mäntyharjun kunnassa kaksi viikkoa. Miksi työaika on noin paljon suurempi kuin muissa työpaikoissa. Yleensä viikottainen aika ei tietääkseni ylitä 40 tuntia muuallakaan?
*) Sairas lapsi. Siis jos perhepäivähoitajalla on oma lapsi, joka sairastuu, hän joutuu palkattomalla lomalle sairastumisen ajaksi, koska muitten vieraiden hoitoon tuleminen estyy. Eikö tähän nyt jotain muuta ratkaisua järjesty? Saahan muussa työssä olevat vanhemmat jäädä kotiin hoitamaan sairasta lastaan (alle 10v) ja ihan palkan kanssa.
Palkasta laajemmin: siis palkkoja tutkiessa ansiot jäävät 1300 euron (riippuen lapsimäärästä) tietämille miinus verot. Naistyövoiman hyväksikäyttöä suorastaan! Koulutus pitäisi myös uudistaa ja maksaa koulutetuille enemmän palkkaa niin kuin muillakin aloilla. Pitäisikö perhepäivähoitajan valintaan jo koulutuksenkin vaikuttaa? Koulutetut hakevat kyllä muualle töihin, koska perhepäivähoitajan palkka ei houkuta.
Ei tuollainen palkka houkuta ketään, ja kun vanhimmat perhepäivähoitajat jäävät eläkkeelle, ei nykyaikana enää kohta perhepäivähoitajia saa enää mistään.
Ristiriita: koulutus kunniaan, mutta koulutetut (esim. lähihoitajat) saavat muualta paremman palkan.
Pelkona on, että koko ammattikunta katoaa pikkuhiljaa eläköitymisen myötä.
Siis perhepäivähoitajien olosuhteet ovat erittäin heikot. Alipalkalla tehdään pitkiä työpäiviä, viikkoaika pidempi kuin muilla aloilla ja jos kotona sattuu olemaan oma lapsi, joka sairastuu, joutuu palkattomalle ja tulot vähenee entisestään.
Kannattaisi nyt päättäjien herätä ja miettiä mikä on perhepäivähoitajien tulevaisuus ja jos heitä halutaan pitää kunnassa, miettiä palkan korotusta. Kerralla kenenkään talous ei riitä niin reiluun korotukseen kuin olisi tarvis, mutta huoli perhepäivähoidon tulevaisuudessa on olemassa ja tilanne on huolestuttava koko Suomen tasolla, vaikka kunnittainkin on palkkaeroja.
Peruspalveluministerikin on huolissaan perhepäivähoitajien palkoista:
”Erityisen huolestunut Risikko on perhepäivähoitajien vähenemisestä.
- Perhepäivähoidon vetovoimaisuus pitäisi säilyttää. Tiedän, että moni kokee palkkauksen epäoikeudenmukaisena. Minulla on monia hyviä ystäviä, jotka työskentelevät perhepäivähoitajina. Ymmärrän heidän huolensa, Risikko summaa. ”
(Lähde: Iltalehti 18.3.08)
